Suuntasimme neiti 8 v:n kanssa helatorstaireissulle Tukholmaan. Matkaan lähdettiin Turusta keskiviikkoiltana, jotta laivamatka menisi sujuvasti nukkuen. No, nukkumisen kanssa oli niin ja näin, kun vastapäiseen hyttiin oli majoittunut bilettämään tulleita poikia. Neljän aikaan aamuyöllä on vähemmän miellyttävää herätä siihen, että pojat tappelee kiroillen kengistä...
Aamulla päästiin aamiaiselle ihan sataman lähellä asuvan ystäväperheen luo ja saatiin myös henkilökohtainen opastus kuninkaanlinnalle. Ilman heitä olisimmekin saattaneet olla ihmeissämme, sillä yhtäkkiä kuski kuulutti jotain ja bussi tyhjeni matkustajista. Oli norjalaisten kansallispäivä (?) ja normaalilta reitiltä katu suljettuna.
Kuninkaanlinnastakin oli osa huoneista suljettuna, sillä kuningas oli tekemässä töitä. Harmi ettei nähty häntä. Saatiin kuitenkin annos kuninkaallisuutta kiertelemällä vierashuoneissa ja kruunuja ihailemalla. Osuttiinpa sopivasti vanhdinvaihtokin näkemään. Täytyy kyllä sanoa ettei vetänyt vertoja Lontoossa nähdylle. Ja ihmettelen kuinka jotkut ihmiset tunkivat vartiossa olevien sotilaiden kanssa kuvaan ihan iholle.
Linnan jälkeen lähdettiin kävelemään hotellille päin eikä eksytty kertaakaan :) Olin etukäteen vähän jännittänyt suunnistustehtävien kanssa, mutta kun pyörittiin siinä muutaman kilometrin säteellä, niin eksymisvaara oli melko olematon.
Meidän hotelli, Scandic Norra Bantorget, oli peruskauraa suomalaisiin Sokos Hoteleihin tottuneelle. Sillä hinnalla olisin odottanut jotain säihkettä, mutta eipä sitten. Huonekin oli aika pieni, mutta olipahan siistiä ja sijainti hyvä. Aamiaisellakin tarjottiin ihan tuttuja juttuja.
Torstaina siis kierreltiin Drottningsgatanin kauppoja. PUB-tavaratalossa oli aivan mielettömän ihana lastenosasto, sellaista pientä söpöä sisustustavaraa ja leluja. Kivoja juttuja oli kyllä Åhlensillakin ja sieltä ostettiin lastenvaatteita koko poppoolle. Nuorimmaiselle tuotu jenkkiautopyjama on ollut ihan ykkönen!
Neiti ei halunnut ravintolaan syömään kumpanakaan päivänä, vaikka kerrankin olisi ollut mahdollisuus. Niinpä me hyödynnettiin Ruotsin hyvää evästarjontaa ja ostettiin ruokaisia salaatteja, kolmioleipiä, hedelmiä, smoothieita ja sen sellaista. Niin on äitiinsä tullut, että kahvilat kyllä kelpaa :D
Illalla loikoiltiin huoneessamme ja syötiin eväitä. Lepuuttelun jälkeen jaksettiin vielä lähteä iltakävelylle Kungsträdgårdeniin. Kirsikkapuista oli kukat ehtinyt lakastua, mutta suihkulähteissä ja lavalla käynnissä olleessa tanssiesityksessä riitti nähtävää. Olin myös erityisen ihastunut useammassakin paikassa oleviin tulppaani-istutuksiin.
Perjantaiaamuna lähdettiin taas liikkeelle, tällä kertaa pyörimään Gallerian-kauppakeskukseen. Käytiin muutamassa kaupassa ja löysin itselleni paidan Monkista. Muuten parasta antia oli käytävällä olleelta tiskiltä ostetut pehmikset, jäädytettynä jogurttinakohan ne niitä myi... Pistaasi oli muikea! Treffattiin ystäväperhe Gallerianin edestä lähtevän raitiovaunupysäkin läheltä ja tungettiin monen muun kanssa kyytiin. Lippuja ei kysytty mennessä eikä tullessa, sillä sisään ei päässyt kuskin kohdalla olevasta ovesta eikä kukaan yksinkertaisesti mahtunut kiertämään lippuja kysymässä. Niinpä ostamani Remsa jäi kokonaan käyttämättä, mutta sen sai palautettua ja rahat takaisin. Kuinka kätevää!
Kohteena oli siis Junibacken, ihana satumaailma lapsille ja aikuisille. Me taidettiin olla siellä lähes neljä tuntia eikä ainakaan
lapset valittaneet tylsyyttä. Alhaalla oli rakennettu monenlaisia leikkipaikkoja, oli kauppaa ja nakkikioskia, linnaa ja lentokonetta. Puolen päivän aikaan oli täyttä, mutta jos sinne menisi vaikka kahden aikaan iltapäivällä, niin olisi jo enemmän tilaa leikkiä. Alakerrasta mentiin mielestäni kaikkein parhaimman leikkitilan kautta (pieni Muumitalo, Viirun ja Pesosen talo yms) satujunaan, josta ainakin tämä aikuinen oli haltioissaan ja kysyipä neitikin, että voidaanko mennä uudestaan. Suomalainen kertoja auttoi siinä, että esiteltyihin satuihin liittyvät pienoismallimaisemat aukesivat satuja tuntemattomillekin. En muistanutkaan, että Veljeni Leijonamieli oli niin surullinen.
Käytiin välillä kahvilla Junibackenin kahvilassa ja söin elämäni parhaan, valtavan, pullan! Hinnatkin näytti ihan kohtuullisilta ollakseen suositussa paikassa oleva kahvila. Sieltä olisi saanut myös ruoka-annoksia, ainakin tosi monella näytti olevan lautasellaan lihapullat ja muussi.
Satuttiin yläkerran Peppi Pitkätossun talolle juuri musiikkiesityksen aikaan. Iloista livemusiikkia lapsille, harmi vaan ettei sanat oikein auennut. Myöhemmin iltapäivällä alhaalla olisi ollut myös teatteriesitys, mutta kielimuurin takia jätettiin se suosiolla väliin.
Junibacken oli siis todella kiva kohde ja voisin hyvinkin mennä sinne uudestaan koko perheellä. Näin toukokuussa hinnatkin oli vielä edullisemmat kuin kesällä. Matkamuistoksi ostettiin muutama nätti postikortti kehyksiin laitettavaksi ja yksi kiva muovilautanen vaunuilua varten.
Raitiovaunulla matkattiin myös takaisin ja kello olikin viisi. Muutamissa kaupoissa vielä pyörähdettiin ja ostettiin taas eväät hotellihuoneeseen. Ihan hotellin lähellä, yhden talon nurkassa Drottninggatanin varrella oli Muffin Bakery, joka houkutteli meidät sisäänsä. Valtavan kokoisia muffinseja ja muutakin hyvää löytyi tiskiltä ja valikoitiin mukaan strawberry cheesecake- ja banana chocolate-muffinsit. Todellakin nam!
Aamulla piti herätä jo ennen aamiaisaikaa, että ehdittiin 7.35 lähtevään laivaan. Pientä jännitystä saatiin vielä loppumatkaan lisättyä, kun taksissa ei toiminut kortti ja sataman automaatti teki jotain uudelleenohjelmointia. Soittamalla sain onneksi apujoukot paikalle ja rahaa järjestymään taksikuskille.
Laivamatka oli TODELLA tylsä, kun matkalle ottamani kirja oli luettu loppuun jo ensimmäisen tunnin aikana eikä pallomeren laidalla ollut mitään järkevää tekemistä. Onneksi muutama tunti saatiin aikaa tapettua buffetissa, jonne laivalla työskentelevä ystävä ehti tauollaan meidän seuraksi. Vieläkin muistelen vesikielellä ruisnapeilla ollutta porojuttua (en enää muista mitä se olikaan, vaikka tarkan selonteon aiheesta sainkin) ja panna cottaa marjakastikkeella.
Ihanan virkistävä reissu ja kerrankin oli tarjolla kahdenkeskistä aikaa keskimmäiselle. Yllättävän hienosti hän jaksoi matkailla ja olla kiinnostunut kaikista uusista jutuista. Ainoastaan tavarataloissa ajauduttiin pari kertaa pieneen erimielisyyteen siitä, että mitä kaikkea ostetaankaan... Hitiksi muodostui viivaton muistikirja ja robottikynä, joiden avulla monta matkajuttua piirtyi muistikuviksi.
