Perheen matkassa

Ollaan nyt reilu viikko oltu kotona, mikä on reissun jälkeen ollut sekin ihanaa, ja nyt on aikaa kirjoitella loppureissusta.

Hvide Sandesta ajelimme keskiviikkona Aalborgin kautta Frederikshavniin, josta Stena Linen lautalla olimme jälleen Ruotsin puolella Göteborgissa.
Aalborg jäi pikaiseen autokierrokseen, kun vaunua oli hankala saada mihinkään parkkiin. Keskustassa näytti olevan hauska Frendit-ravintola, jossa olisin mielelläni käynyt syömässä. Suosiolla kuitenkin annoimme navigaattorin johdattaa meidät Bilkaan ja Burger Kingiin. Matkan varrelle osui kuitenkin kyltti nähtävyystornista, jota sitten poikkesimme katsomaan. Hissi olisi vienyt ylös ja tuonut alaskin 35 kruunun hintaan, mutta meillä ei ollut enää riittävästi käteistä rahaa. Otin muutaman kuvan kukkulalta ennen kuin jatkoimme matkaa. Parkkipaikalla joku mies kuvasi innokkaasti vaunuamme :D

Frederikshavn oli todella viehättävä pieni kaupunki. Keskusta muodostui kävelykaduista, joita näin kesällä reunusti kauppojen ulostuotu valikoima. Käynnissä oli jokin juniorijalkapalloturnaus ja pelaajia parveili joka puolella. Osuimme sopivasti myös pienen lavan luo, jolla paikallinen nuorten miesten bändi soitti livenä. Täälläkin oli useita viehättävän näköisiä italialais-meksikolaisia ravintoloita, mutta myös kiinnostavia panimoravintoloita. Koska lautta lähti vasta 22.30, meillä oli aikaa pyöriä ympäriinsä.

Laivan tarjonnasta en osaa kummoisia kertoa, sen verran, että leikkipaikka, muutama ravintola ja joku kauppa siellä oli. Missään niistä en käynyt ja ne menivät melko pian yöksi kiinni. Matkaa varatessani sivuilla ei ollut mahdollisuutta hytin varaamiseen, joten etsimme vapaan sohvan ja kävimme siihen. Lapsi tietysti nukkui rattaissa ja muutaman tunnin onneksi hyvin nukkuikin. Itse en voi sanoa kunnolla nukkuneeni, siitä pitivät huolen loputtomasti puhuvat ja laulavat ruotsalaiset.

Lautta oli satamassa 02.00, eikä keskellä yötä ole enää pääsyä leirintäalueille. Meillä ei ollut valmiina oikein mitään suunnitelmaa, pelkkä ajatus, että nukutaan jossain. Jouduimme ajamaan noin 50 kilometriä Tukholmaan päin, ennen kuin kohdalle osui sopiva levähdysalue, jolla näytti olevan muitakin matkailuautoja ja rekkoja leiriytyneenä. Vasta aamulla huomasimme, että alue oli isompi kuin luulimme ja siellä oli myös ihan kunnolliset vessat. No, meni se yksi yö niinkin.

Torstaista ei ole oikein kummoista kerrottavaa. Oli TODELLA kuuma, ajoimme viisisataa kilometriä. Viimeiset 150 kilometriä odotin koko ajan huoltoasemaa, että saisin jäisen slush-juoman ja pääsisin vessaan. Jep, ei huoltoaseman huoltoasemaa. Kaiken tämän kruunasi kyltti Bredängin leirintäalueen ulkopuolella, asuntovaunupaikat täynnä. Navigaattorin neuvoma toinen "leirintäalue" parin kilometrin päässä oli pelkkä asfalttiparkki ilman minkäänlaista varjoa, parakkivessoilla. Ei kiitos. Lähdimme etsimään kolmatta vaihtoehtoa. Laite ei tietenkään ymmärtänyt mihin kaduille saa kääntyä ja mihin ei, niinpä kiersimme ympyrää Södermalmilla, asuntovaunu perässä, hikisinä ja nälissään. Silloin tuli päätettyä, että Ruotsiin ei tulla enää ikinä.

Hermostuneena päätimme, että ajetaan sitten muutama kymmenen kilometriä takaisinpäin Södertäljeen ja yövytään siellä.
No, tilaa olisi kyllä ollut hieman väljemminkin asettua, mutta saimme pienen paikan tanskalaisten ympäröiminä. Olimme varmaan eksoottinen näky, sillä "naapurit" tuijottivat touhujamme aivan estoitta.
Leirintäalue oli järven rannalla ja ilmeisesti maahanmuuttajien asutusalueella, sillä koko ranta ja sitä ympäröivä nurmialue oli aivan täynnä muita kuin tavallisia svenssoneita. Suihkuihin ja keittiöön päästäkseen piti käyttää leirintäalueen omaa tunnistekorttia, mutta valitettavasti vessat oli kaikille avoimet. Ne oli nimittäin sen näköisetkin, eikä siivoojaa näkynyt ennen aamua.

Löysin matkan aikana itsestäni nirsoilijan ja täytyy sanoa, ettei Tanska tarjonnut kovin suuria makuelämyksiä. Ruotsin puolella olin siis onnellinen päästessäni taas Maxi Icaan ja söin kaiken ostetun hyvällä ruokahalulla. Jäätelö oli ihan uskomattoman edullista ja hyvää, samoin kaikki kaupan omasta leipomosta ostetut sämpylät ja pullat.

Edessä oli enää päivä Tukholmassa ja yö Björkö-Örnin leirintäalueella Kapellskärissä.