perjantai 4. lokakuuta 2013

Kroatian rannoilla Splitissä osa 1



Ollaan oltu viikon verran kotona ja Suomessa on kylmä! Säiden suhteen nimittäin meillä oli erittäin onnistuneesti valittu ajankohta, joka päivä lämpömittari näytti yli 25 astetta eikä tipan tippaa tullut vettä.

Kerrataanpas muutama pieni fakta matkasta, jos en niitä aiemmin vielä ole kirjoitellut. Matkan järjestäjänä oli Apollomatkat, jonka valintaan vaikutti siis kiinnostava kohde ja hinta. Meidän viisihenkisen perheen reissu maksoi alle 2000 euroa, joka oli mielestäni kohtuullinen summa. Laskeskelin mielessäni, että itse lennot ja majoitukset järjestäen hinta olisi voinut olla ehkä vähän alle, mutta ei mitenkään merkittävästi. 

Matkaa lentokentältä Podstranaan, jossa hotellimme Lavica apartments sijaitsi, oli noin 30 kilometriä. Matkanjärjestäjältä ostettuna bussimatkat meidän perheelle olisi maksanut lähemmäs 80 euroa, joka oli mielestäni ryöväystä. Niinpä omatoimimatkailija minussa päätti vuokrata auton. Ilmastoitu, uudehko VW Polo maksoi koko viikolta 136 euroa ja oli todellakin hintansa väärti. Ei tarvinnut kyttäillä bussiaikatauluja ja omalla autolla pääsi juuri sinne mihin halusi ilman vaihtoja. Meillä oli mukana oma Tomtomin navigaattori, jossa oli myös pääpiirteissään Kroatian kartta. Joitain pieniä katuja se ei löytänyt, mutta perille päästiin aina. Pienikulutuksinen auto vei viikossa alle 20 litraa bensaa, vaikka sillä joka päivä ajeltiin ja käytiin yhdellä pidemmälläkin retkellä.

Kolmiomme oli sopivan kokoinen viikon lomaksi, todella siisti ja hiljattain remontoitu. Parvekkeelta pilkotti meri puiden takaa ja ovelta laskeuduttiin portaita rannalle. Ainoa pieni miinus tulee astioiden vähäisyydestä ja uuni sekä astianpesukone olisivat olleet kiva juttu. Yhtenäkään iltana ei kanssa-asukkaat pitäneet minkään moista meteliä, mikä saattoi osaltaan johtua siitä, että turistikausi oli lopussa. 





Pari ensimmäistä päivää vietimme rannalla. Suurin osa ellei kaikki näiden turistikohteiden rannoista, on pientä sileää kiveä, eikä hiekkarantaa. Kyllähän siihen jalka tottui, mutta totuuden nimissä välillä tuli ikävä Havaijin ihania hiekkarantoja. Vesi oli uimalämpöistä, lapset läträsivät joka päivä innoissaan. Me vanhemmat uskaltauduttiin kunnolla veteen oikeastaan vain yhtenä päivänä, kun ajoimme Podstranasta hieman eteenpäin kohti Makarskaa ja pysähdyimme tien vieressä olevalle rannalla. Joka muuten oli hiekkainen!








 Tottakai Splitin keskustassa piti käydä parina päivänä ihmettelemässä. Kiertelimme kuuluisat Diocletianin palatsin rauniot ja hieroimme munkkipatsaan onnea tuovaa varvasta. Tuo palatsi on muuten yllättävä paikka, sillä siellä asuu ihmisiä. Pyykit liehuvat tuulessa ja sivukujat ovat täynnä pieniä putiikkeja. Muutamassa taidekaupassa olisi ollut ihania tauluja, joiden hinta ei ollut hirvittävä. Mikäli siis haluaa jotain erilaista tuoda kotiin matkamuistoksi, niin tuolla kannattaa kierrellä ja katsella.














Me käytiin keskustassa tutustumassa myös luonnontieteenmuseoon. Se on aika pieni ja vaatimaton paikka, ei kannata odottaa hirmuisia, mutta lapsille se on kuitenkin kiinnostava ja ihan mielelläni tuen yhteensä koko porukan viiden euron pääsylipulla kroatialaista luonnontieteen tutkimusta. Museossa ei saanut kuvata, joten jätän teidän harkinnan varaan täällä poikkeamisen.

Splitin keskustasta on noin 10 minuutin kävelymatka Marjanin ulkoilupuiston alueelle. Me hurautettiin suoraan kukkulan vai pitäisikö sanoa vuoren päälle autolla, mutta oli siitäkin vielä kävelymatkaa ylös. Reitin varrelta on huikeat näkymät alas kaupunkiin ja merelle. Vähän riippuen siitä mitä kautta kävelee, matkalle osuu myös pieniä vanhoja kivikirkkoja. Me lähdettiin nousemaan ensimmäiseltä kirkolta rappusia ylöspäin, sillä siinä kohti on viitta kohti eläintarhaa.










Siinäpä oli sitten toinen suloisen pieni kohde. Pääsymaksu koko porukalta oli taas noin viisi euroa ja oltiin aluksi puiston ainoat kävijät. Myöhemmin nähtiin peräti kaksi perhettä. Jälleen kyseessä on Korkeasaaren ja Kolmårdenin tapaisin eläintarhoihin verrattuna olemattoman kokoinen paikka, mutta kyllä me kaikki viihdyttiin. Häkit voisivat olla isompia ja nykyaikaisempia, mutta asiat nyt vain ovat kuten ne ovat. Ehkä pääsylipputuloilla voidaan asioita parantaa. Sikin sokin viereisissä häkeissä oli niin marsuja, papukaijoja, kilpikonnia kuin tiikerikin. Siitä tosin ei nähty vilaustakaan, sillä kuumalla ilmalla tiikerit ovat muissakin eläintarhoissa yleensä piilossa. Karhuja nähtiin ja apinoita, muiden tavallisempien eläinten lisäksi.
Eläintarhan vieressä on myös leikkipuisto, jossa saa vilkkaammatkin tenavat purettua energiaa. Vessa löytyy reitin alussa olevasta kahvilasta ja samassa paikassa on käytettävissä ilmainen wi-fi.










Wi-fi löytyi myös kahdesta ostoskeskuksesta, Onesta ja Jokerista. Samoin lentokentältä ja Krkan luonnonpuistosta. Aika moni kuitenkin tykkää päästä silloin tällöin matkallakin netin äärelle, varsinkin jos perheestä löytyy neljä instagrammailijaa…


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti