Helteinen juhannusaatto vietettiin Legolandissa,
Gunzburgissa. Aamulla lähdettiin ajoissa matkaan Munchenista ja vietiin taas
ensin vaunu leirintäalueelle (Camping Gutshof Donauried). Alue oli pieni, kuin
jonkun maatalon takapihalla olisi ollut. Tykkäsin kovasti, vaikka täällä piti
sähkömittariin syöttää 50 senttisiä käytön mukaan ja suihkutkin oli kolikoilla
toimivia. Lapsetkin viihtyivät, kun kerrankin oli iso leikkipaikka
trampoliineineen.
Lauantai ei ehkä ollut paras valinta Legolandille, koska
puisto oli todella täynnä. Suosituimmissa laitteissa jonot olivat pahimmillaan
45 minuuttia ja useaan odotettiin puoli tuntia. Puiston sekavaa tuntua lisäsi
se, että missään ei ollut mitään englanniksi, ainoastaan saksaksi. Eikä puiston
työntekijätkään olleet hanakoita puhumaan muuta kuin saksaa. Kun puisto
sulkeutuu seitsemältä, niin laitteet menee kiinni jo kuudelta, samoin kaikki
ruokapaikat. Tätä ei voi suomalainen ymmärtää.
Lapsille Legoland on kuitenkin elämys, mutta ei mikään huvipuistoa
ihmeellisempi kokemus. Pienet legokaupungit kiinnostivat niin aikuisia kuin
lapsiakin ja erityisen suurta hauskuutta oli päästä painamaan nappeja, joista
jokin osa rakennelmista liikkui.
|
Romantiikkaa Venetsiassa |
|
Lego-Berlin |
|
Kato äiti! |
|
Uskallatko koskea meritähteä? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti